Mediakasvatuksen historia on yllättävän pitkä. Peilaan tätä historiaa omaan huomattavasti lyhyempää historiaani.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Nuorena saimme koulussa toteuttaa itseämme ensin ala-asteella näytelmäkerhon ja myöhemmin yläasteen elokuvakerhojen kautta. Jälkikäteen ajatellen meillä oli hyvin luovat kädet tehdä mediaa. Opettajan maku ei vaikuttanut siihen, mitä teimme. Kyse oli enemmänkin siitä, mitä halusimme tehdä.

 

90-luvulla mieluisin paikka yläasteella ja lukioaikana minulle oli pommari, jossa leikkasimme filmiä metritavarana. Se, jos mikä, voitti kaljan juonnin. Ja toisinaan tuotokset tuottivat myös kunniaa. Ei ollut Youtubea, joten katsojakuntamme rajoittui kouluun sekä kaveri- ja perhepiiriin. Eikä hämäristä tuotoksistamme edes kukaan saanut paniikkia.     

 

Tekemämme mediat ovat peilikuvia siitä, miten näimme maailmamme. Media muokkasi meitä ja me muokkasimme mediaa. Uutiset, elokuvat, kirjat, opetukset, uskomukset. Näistä palasista rakentuivat meidän tuotoksemme. Ja se on ollut meidän maailmamme. Eikä sitä edes kukaan yrittänyt muuttaa! Kiitos siitä.

 

-95 vuonna valmistunut Juice Leskisen Sika eli "Hyvää joulua Naakka".

-98 vuonna valmistunut Venäjä-dokumentti "Jolkipalki" kertoi naisten asemasta Venäjällä ja Suomessa.