Tänään se tapahtui! Lenkkitossuilla varustettu yli-innokas kirjojen raiskaaja törmäsi minuun palautettujen kirjojenhylyllä, jonka ääressä minä sadattelin sitä, kuinka hylly huusi tyhjyyttään. Ja tämä kirjaterroristi kahmaisi kerralla kaikki scifi-kirjat ja pyyhkäisi tohkeissaan viemään niitä oikealle paikalle. <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

MITÄ?

Olin tapahtuneesta niin järkyttynyt, etten huomannut hypisteleväni vaaleanpunaisin koukeroin koristeltua rakkausromaania. (Murhiahan minä tulin hakemaan.)

Lähdin sydän takoen vaeltelemaan hyllyjen välissä samalla kerraten mielessäni kirjaston pyhää ja yksinkertaista etikettiä. Ensinnäkin kirjastoissa hiivitään (ainakin, jos on töissä siellä). Toiseksi kirjastossa saa näyttää laiskalta (varsinkin, jos on töissä siellä), sillä kirjat tarvitsevat ympärilleen rauhaa. Näin ollen kirjoja tulee käsitellä laiskasti ja jopa hieman huolimattomasti. Silitystä ei sovi unohtaa, sillä kirjaa ei tule ottaa koskaan käteen varoittamatta sitä tulevasta käsittelystä.

Voin vaan ihmetellä, jos kirjastonhoitajille (parempi nimi lienee kirjojenhoitaja) tätä kerrotan jo ensimmäisillä vuosikurssilla.

Lainaustiskille mentäessäni vapaana kulkeva kirjastohäirikkö juoksi minua vastaan. Nopealla vilauksella huomasin hänen rinnassaan olevan laatan HARJOITTELIJA. Mielessäni toivoin, että hän rauhoittuisi tai jättäisi edes oman kotikirjastoni rauhaan. Nimittäin mikään ei ole hirvittävämpää kuin kiireinen kirjastonhoitaja.

Ps. Mukaani tarttui muutama Hercule Poirot, Rapola tutkimuksia osa 5, pari uutuutta sekä jo vuoden levossa ollut Ystäväni Owen Meany. Jakakaa kanssani tämä riemu ja tulkaa Owen Meanyn ystäviksi! Ette voi pettyä...